Siirry pääsisältöön

Valtuustopuheeni koskien ammattikoulusta valmistuneiden työllistymistä


Olemme monilla aloilla keskellä valtaisaa työvoimapulaa. Kun työpaikkoja etsii Oikotie -palvelusta yksinkertaisesti sijainnilla Vantaa, niitä löytyy tuhansia. Monet näistä ovat toisen asteen koulutuksesta valmistuville.  Miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan osa valmistuneista nuorista ovat työttöminä vuosi valmistumisensa jälkeen? Selitys ei ole ainoastaan kohtaanto-ongelma.

Tilastot kulkevat aina jälkijunassa, mutta viimeisimpien Vipusesta saatavien tilastoiden mukaan 17,4 % ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli vuoden jälkeen pääsääntöisesti työttöminä. Tämä luku ei Variasta valmistuneiden keskuudessa ollut suinkaan parempi. Se oli hiukan valtakunnallista suurempi.  

Yllätys ei ole, että työttömiä oli kaikilla aloilla. Variasta valmistuneiden lähihoitajien keskuudessa onneksi matala: hiukan yli 6 %. Toisaalta esimerkiksi logistiikka-alan perustutkinnon suorittaneiden keskuudessa pääsääntöisesti työttöminä oli yli 30 %. Vantaallahan on tuhansia varastoalan työpaikkoja samaan aikaan vapaana.

Nopea työllistyminen on nuorelle tärkeää paitsi omien ansioiden takia myös siksi, jotta hän pääsee kokemaan osallisuutta yhteiskunnassa. Osallisuus on hyvinvoinnin lähtökohta. Vaihtoehtona osallisuudelle on osattomuus, jonka seurauksista meillä on käsityksiä, eivätkä ne usein ole yhteiskunnallekaan lainkaan edullisia.

Työllistynyt nuori on tuottava. Hän maksaa veroja. Työantaja tarvitsi työntekijän tuottaakseen enemmän. Työnantajakin maksaa veroja enemmän.

Valmistumisvaihe on nuorelle herkkä. Jos työpaikkaa ei ole saatu ennen valmistumista, nuori astuu tyhjän päälle. Silloin hän tarvitsee apua päästäkseen taas mukaan yhteiskuntaan. Äsken hän oli opiskelija, nyt hän on työtön.

Omassa lähipiirissäni, kun tätä vaihetta olen seurannut, apua ovat tarjonneet vanhemmat, vanhempien ystävät, naapurit, kummit ja ties ketkä. Kaikilla ei tällaisia tukiverkkoja ole.

TS-neuvottelutulokseen kirjattiin, että Varian yhteistyötä yritysten kanssa vahvistetaan, jotta oppi- sekä koulutussopimuspaikkoja saadaan lisättyä ja tähän voidaan kohdentaa kasvu- ja elinvoimaohjelmaan varattuja resursseja. Viisas kirjaus! Kun Varian yhteistyötä yritysten kanssa nyt vahvistetaan, toivon, että tämä yhteistyö vahvistaa myös Variasta valmistuvien tukea työllistymiseen.

Nostaisin vielä esiin, että ammattioppilaitos saa valtiolta enemmän vaikuttavuusrahoitusta valtiolta, jos sen valmistuneet opiskelijat ovat työllistyneet paremmin. Oppilaitosten kannattaa olla myös näistä rahoista kiinnostuneita, myös Varian. Muutenkin näkisin varsin toivottavana, että raja-aidat Varian ja työllisyyspalveluiden välillä olisivat mahdollisimman matalat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Saisimmeko vihdoin asiointiparkkipaikkoja Kivistöön?

  Kivistö on pitkään ollut surullisenkuuluisa surkeasta paikoitustilanteestaan, josta kärsivät niin asukkaat kuin yrittäjät. Tilannetta puolustavia valtuutettuja ei tällä kaudella valtuustosta juurikaan ole löytynyt. Kaupungin toimintaa ohjaaviin valtuustossa hyväksyttyihin asiakirjoihin on saatu mainintoja asian kuntoon saattamisesta. Kaupunkistrategia toteaa: ” Kaupunki hakee ratkaisua keskustojen pysäköinnin haasteisiin.”  ja palveluverkkosuunnitelma: ” Kivistön keskustassa turvataan riittävä määrä pysäköintipaikkoja, jotta suuralueen asukkaat pääsevät keskustan palveluiden äärelle.” Palveluverkkosuunnitelmaan liitetyt lauseet lähtivät porvariryhmän ehdotuksesta, eikä niiden lisäämistä yksikään ryhmä vastustanut. Vantaan päätöksentekijöiden tahtotila on näin selvä: Kivistön keskustaan tarvitaan parkkipaikkoja. Topaasiaukion taakse on tullut asiointia varten parkkipaikkarivi. Tätä paikoitusaluetta kaikki eivät ole löytäneet, koska sinne ei opasteta Keimolantieltä ollenkaan.   Olen

Kivistön palveluiden kivinen taival kohti valoisaa tulevaisuutta

Muuttaessani Kivistöön 2008 esisopimus Kivistöön tulevista kaupallisista palveluista oli jo tehty. Sen jälkeen suunnitelmia ja riitoja on ollut monenlaisia. Tontin paikkaa on vaihdettu. On kyseenalaistettu saako jokin taho liikaa hyötyä kauppakeskuksesta. Kivistön lentomelu askarrutti Hämeenkylässä valituksen tekemiseen asti. Moni asia on huolestuttanut ja aiheuttanut toimenpiteitä. Suurin huoli lienee kuitenkin, että olemme täällä edelleen vailla monia tärkeitä palveluita. Kuvituskuva: Pixabay Kauppakeskuksen toteutuksen vetovastuussa olivat pitkään Skanska ja NCC. Mukaan tulivat myös Kesko ja HOK. Suunnitelma oli suureellinen: piti tulla Jumboa monin verroin isompi kauppakeskus. Kaupunki sitoutui suunnitelmiin ja tehtiin sopimus. Sitten alkoivat vaikeudet. Kaavasta valitettiin, mikä viivästytti hanketta noin vuodella. Oikeus hylkäsi valituksen, mutta sen jälkeen kauppakeskukseen ei löydetty vuokralaisia. Kivistön vetovoima ei riittänyt, kun kilpailtiin samoista toimijoista Triplan j