Siirry pääsisältöön

Näkökulmia vantaalaiseen kotihoidontuen kuntalisään



Lokakuun kasvatuksen ja oppimisen lautakuntaan tuotiin esitys, jonka mukaan kodinhoitotuen kuntalisä lakkautettaisiin vuoden 2022 vuoden alusta. Tällä esityksellä tähdättiin kahden miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin. Vantaalaisille lapsille on maksettu 160 euron kuntalisää aina siihen saakka kuin lapsi täyttää 1,5 vuotta. Asia tuotiin käsittelyyn jo nyt ennen talousarviopakettia, koska Kelalle olisi pitänyt saada tieto hyvissä ajoin ennen tuen lakkaamista. Lautakunta siirsi asian kuitenkin talousarvioneuvotteluihin.

Jos päätös olisi tehty näin nopealla aikataululla, se olisi ollut hankalaa perheiden talouden suunnittelun suhteen: moni olisi ehkä jo ehtinyt kertoa työpaikallaan olevansa hoitovapaalla vuodenvaihteen yli ja talouden tasapainossa olisi huomioitu myös tuo kuntalisä. Tällä tavalla perheitä ei saa pettää.

Perhevapaauudistus muuttaa vuoden 2022 elokuusta alkaen perheiden tuet.  Vanhempainrahaa saa pidemmän aikaa, ja se jaetaan huoltajien kesken tasapuolisemmin. Sitä on mahdollisuus pitää pätkissä siihen asti kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Silti kodinhoidontukikin jää edelleen vaihtoehdoksi ja perhe voi olla kotihoidontuella ja sitten siirtyä uudelleen vanhempainvapaajaksolle. Sopivampi ajankohta kuntalisän muutoksiin olisikin juuri tuo sama ajankohta, koska tällöin voidaan paremmin varmistaa perheiden riittävä toimeentulo. Perhevapaauudistuksen muutokset on hyvin esitetty Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa parin minuutin animaatiossa. https://youtu.be/MtKbx3zGWPk

Tämä asia ei kuitenkaan ole vain taloudellinen vaan näkökulmia on löydettävä myös hyvinvoinnista, pedagogiikasta ja kaikesta siitä, mistä ihmisyydessä on kysymys. Lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Tutkimukset osoittavat, että ne lapset, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen pärjäävät koulutaipaleella paremmin. Vantaalaisen mallin heikkoutena on se, että kaikkien perheen lasten on oltava kotona hoidettuja, jotta perhe saisi kuntalisää. Näin ollen kouluikää lähenevät vanhemmat sisarukset ovat jääneet paitsi varhaiskasvatuksesta, mikäli perhe on ollut kuntalisän piirissä.

Vieraskielisten lasten perheet ovat yliedustettuina kuntalisää saavien joukossa. Vieraskielisten osuus Vantalla on noin 22 %, mutta kuntalisän nauttijoista heitä on noin 44 %. Vieraskielisten lasten kielenoppimisen kannalta on laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen erityisen tärkeää. Koska myös vanhempien sisarusten osallistuminen varhaiskasvatukseen on evätty kuntalisää saavissa perheissä, on riski suomen kielen taidon heikolle tasolle jäämiseen suurempi. Tutkimukset myös osoittavat, että kotivanhemmuus on keskeinen tekijä maahanmuuttajaäitien kotoutumishaasteissa.

Varhaiskasvatukseen osallistumisesta hyötyvät eniten vähäosaiset lapset. Kaikki kodit eivät ole turvallisia. Kodin ongelmien huomaaminen ja avun tarjoaminen on helpompaa, jos lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä.

Imeväisikäisille kotihoito on yleensä varmasti paras hoitopaikka, mutta vanhemmille lapsille varhaiskasvatukseen on järkevää osallistua.Varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta, jotta siitä hyötyisi kukaan. Nyt täytyy ratkaista, miten saamme riittävästi ihmisiä alalle, miten saamme työntekijät hakeutumaan, viihtymään ja jaksamaan vantaalaisissa päiväkodeissa. Hyvinvoivat aikuiset ovat edellytys siihen, että lapset voivat hyvin ja saavat parhaalla mahdollisella tavalla eväitä elämäänsä varhaiskasvatukseen osallistumalla.   

Lähteet:

https://www.kela.fi/perhevapaauudistus Noudettu 22.10.2021        

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708142200326641 Noudettu 22.10.2021

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007612381.html Noudettu 22.10.2021

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75403/RAP%202016_53.pdf?sequence=1 Noudettu 22.10.2021

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/varhaiskasvatus-on-ratkaisu-kotoutumiseen--pulmana-riittamaton-rahoitus/ Noudettu 22.10.2021

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/opetusjakoulutus Noudettu 22.10.2021


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Saisimmeko vihdoin asiointiparkkipaikkoja Kivistöön?

  Kivistö on pitkään ollut surullisenkuuluisa surkeasta paikoitustilanteestaan, josta kärsivät niin asukkaat kuin yrittäjät. Tilannetta puolustavia valtuutettuja ei tällä kaudella valtuustosta juurikaan ole löytynyt. Kaupungin toimintaa ohjaaviin valtuustossa hyväksyttyihin asiakirjoihin on saatu mainintoja asian kuntoon saattamisesta. Kaupunkistrategia toteaa: ” Kaupunki hakee ratkaisua keskustojen pysäköinnin haasteisiin.”  ja palveluverkkosuunnitelma: ” Kivistön keskustassa turvataan riittävä määrä pysäköintipaikkoja, jotta suuralueen asukkaat pääsevät keskustan palveluiden äärelle.” Palveluverkkosuunnitelmaan liitetyt lauseet lähtivät porvariryhmän ehdotuksesta, eikä niiden lisäämistä yksikään ryhmä vastustanut. Vantaan päätöksentekijöiden tahtotila on näin selvä: Kivistön keskustaan tarvitaan parkkipaikkoja. Topaasiaukion taakse on tullut asiointia varten parkkipaikkarivi. Tätä paikoitusaluetta kaikki eivät ole löytäneet, koska sinne ei opasteta Keimolantieltä ollenkaan.   Olen

Valtuustopuheeni koskien ammattikoulusta valmistuneiden työllistymistä

Olemme monilla aloilla keskellä valtaisaa työvoimapulaa. Kun työpaikkoja etsii Oikotie -palvelusta yksinkertaisesti sijainnilla Vantaa, niitä löytyy tuhansia. Monet näistä ovat toisen asteen koulutuksesta valmistuville.   Miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan osa valmistuneista nuorista ovat työttöminä vuosi valmistumisensa jälkeen? Selitys ei ole ainoastaan kohtaanto-ongelma. Tilastot kulkevat aina jälkijunassa, mutta viimeisimpien Vipusesta saatavien tilastoiden mukaan 17,4 % ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli vuoden jälkeen pääsääntöisesti työttöminä. Tämä luku ei Variasta valmistuneiden keskuudessa ollut suinkaan parempi. Se oli hiukan valtakunnallista suurempi.   Yllätys ei ole, että työttömiä oli kaikilla aloilla. Variasta valmistuneiden lähihoitajien keskuudessa onneksi matala: hiukan yli 6 %. Toisaalta esimerkiksi logistiikka-alan perustutkinnon suorittaneiden keskuudessa pääsääntöisesti työttöminä oli yli 30 %. Vantaallahan on tuhansia varastoalan työpaikkoja s

Kivistön palveluiden kivinen taival kohti valoisaa tulevaisuutta

Muuttaessani Kivistöön 2008 esisopimus Kivistöön tulevista kaupallisista palveluista oli jo tehty. Sen jälkeen suunnitelmia ja riitoja on ollut monenlaisia. Tontin paikkaa on vaihdettu. On kyseenalaistettu saako jokin taho liikaa hyötyä kauppakeskuksesta. Kivistön lentomelu askarrutti Hämeenkylässä valituksen tekemiseen asti. Moni asia on huolestuttanut ja aiheuttanut toimenpiteitä. Suurin huoli lienee kuitenkin, että olemme täällä edelleen vailla monia tärkeitä palveluita. Kuvituskuva: Pixabay Kauppakeskuksen toteutuksen vetovastuussa olivat pitkään Skanska ja NCC. Mukaan tulivat myös Kesko ja HOK. Suunnitelma oli suureellinen: piti tulla Jumboa monin verroin isompi kauppakeskus. Kaupunki sitoutui suunnitelmiin ja tehtiin sopimus. Sitten alkoivat vaikeudet. Kaavasta valitettiin, mikä viivästytti hanketta noin vuodella. Oikeus hylkäsi valituksen, mutta sen jälkeen kauppakeskukseen ei löydetty vuokralaisia. Kivistön vetovoima ei riittänyt, kun kilpailtiin samoista toimijoista Triplan j