Siirry pääsisältöön

Näkökulmia vantaalaiseen kotihoidontuen kuntalisään



Lokakuun kasvatuksen ja oppimisen lautakuntaan tuotiin esitys, jonka mukaan kodinhoitotuen kuntalisä lakkautettaisiin vuoden 2022 vuoden alusta. Tällä esityksellä tähdättiin kahden miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin. Vantaalaisille lapsille on maksettu 160 euron kuntalisää aina siihen saakka kuin lapsi täyttää 1,5 vuotta. Asia tuotiin käsittelyyn jo nyt ennen talousarviopakettia, koska Kelalle olisi pitänyt saada tieto hyvissä ajoin ennen tuen lakkaamista. Lautakunta siirsi asian kuitenkin talousarvioneuvotteluihin.

Jos päätös olisi tehty näin nopealla aikataululla, se olisi ollut hankalaa perheiden talouden suunnittelun suhteen: moni olisi ehkä jo ehtinyt kertoa työpaikallaan olevansa hoitovapaalla vuodenvaihteen yli ja talouden tasapainossa olisi huomioitu myös tuo kuntalisä. Tällä tavalla perheitä ei saa pettää.

Perhevapaauudistus muuttaa vuoden 2022 elokuusta alkaen perheiden tuet.  Vanhempainrahaa saa pidemmän aikaa, ja se jaetaan huoltajien kesken tasapuolisemmin. Sitä on mahdollisuus pitää pätkissä siihen asti kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Silti kodinhoidontukikin jää edelleen vaihtoehdoksi ja perhe voi olla kotihoidontuella ja sitten siirtyä uudelleen vanhempainvapaajaksolle. Sopivampi ajankohta kuntalisän muutoksiin olisikin juuri tuo sama ajankohta, koska tällöin voidaan paremmin varmistaa perheiden riittävä toimeentulo. Perhevapaauudistuksen muutokset on hyvin esitetty Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa parin minuutin animaatiossa. https://youtu.be/MtKbx3zGWPk

Tämä asia ei kuitenkaan ole vain taloudellinen vaan näkökulmia on löydettävä myös hyvinvoinnista, pedagogiikasta ja kaikesta siitä, mistä ihmisyydessä on kysymys. Lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Tutkimukset osoittavat, että ne lapset, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen pärjäävät koulutaipaleella paremmin. Vantaalaisen mallin heikkoutena on se, että kaikkien perheen lasten on oltava kotona hoidettuja, jotta perhe saisi kuntalisää. Näin ollen kouluikää lähenevät vanhemmat sisarukset ovat jääneet paitsi varhaiskasvatuksesta, mikäli perhe on ollut kuntalisän piirissä.

Vieraskielisten lasten perheet ovat yliedustettuina kuntalisää saavien joukossa. Vieraskielisten osuus Vantalla on noin 22 %, mutta kuntalisän nauttijoista heitä on noin 44 %. Vieraskielisten lasten kielenoppimisen kannalta on laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen erityisen tärkeää. Koska myös vanhempien sisarusten osallistuminen varhaiskasvatukseen on evätty kuntalisää saavissa perheissä, on riski suomen kielen taidon heikolle tasolle jäämiseen suurempi. Tutkimukset myös osoittavat, että kotivanhemmuus on keskeinen tekijä maahanmuuttajaäitien kotoutumishaasteissa.

Varhaiskasvatukseen osallistumisesta hyötyvät eniten vähäosaiset lapset. Kaikki kodit eivät ole turvallisia. Kodin ongelmien huomaaminen ja avun tarjoaminen on helpompaa, jos lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä.

Imeväisikäisille kotihoito on yleensä varmasti paras hoitopaikka, mutta vanhemmille lapsille varhaiskasvatukseen on järkevää osallistua.Varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta, jotta siitä hyötyisi kukaan. Nyt täytyy ratkaista, miten saamme riittävästi ihmisiä alalle, miten saamme työntekijät hakeutumaan, viihtymään ja jaksamaan vantaalaisissa päiväkodeissa. Hyvinvoivat aikuiset ovat edellytys siihen, että lapset voivat hyvin ja saavat parhaalla mahdollisella tavalla eväitä elämäänsä varhaiskasvatukseen osallistumalla.   

Lähteet:

https://www.kela.fi/perhevapaauudistus Noudettu 22.10.2021        

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708142200326641 Noudettu 22.10.2021

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007612381.html Noudettu 22.10.2021

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75403/RAP%202016_53.pdf?sequence=1 Noudettu 22.10.2021

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/varhaiskasvatus-on-ratkaisu-kotoutumiseen--pulmana-riittamaton-rahoitus/ Noudettu 22.10.2021

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/opetusjakoulutus Noudettu 22.10.2021


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valtuustokauden puolivälin krouvi – Miksi tulin valituksi valtuustoon?

  Hyvä äänestäjäni, kiitos kun päätit valita minut Vantaan valtuustoon. Saitko sitä mitä oletit valitessasi minut? Tämä kirjoitus on sinulle vähän niin kuin puolivälin tilinpäätökseksi. Nostan tässä niitä asioita, joiden puolesta olen henkilökohtaisesti tehnyt töitä. Politiikassa on aina muistettava, että kyse on yhteistyöstä, joten mitään en tietenkään saa yksin aikaan vaan ennen kaikkea kyse on luottamuksen saavuttamisesta niin omassa kuin muissa valtuustoryhmissä.     Suurin osa äänistäni tuli Kivistöstä. Vaalikampanjani kohdistui pitkälti Kivistöön, ja olenkin nostanut Kivistön asiaa paljon esiin. Vaalimainoksessani oli: ”Palveluita ja parikkipaikkoja Kivistöön”. Asukaspysäköinti on Kivistössä mennyt eteenpäin pysäköintikokeilun ansiosta. Sen sijaan asiointipysäköinti on lähes yhtä haastavaa kuin aiemminkin. Teimme Rkp:n Stefan Åstrandin kanssa valtuustoaloitteen, jossa esitimme pysäköintipaikkoja Kivistön apteekin eteen. Lopulta pienen väännön jälkeen saimme muutam...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vantaan valtuustoon vastuullisesti ja välittäen

  Miksi olen ehdolla? Miksi olen Kokoomuksen ehdokas? Minkälaisia ajatuksia minulla on Vantaan ja Kivistön kehittämiseen?   Kuva: Pixabay Hyvä elämä pohjautuu toimivaan arkeen. Siihen kuuluvat sujuva liikenne, riittävän lähellä olevat laadukkaat päiväkodit ja koulut monella asteella sekä muut kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut kuten terveyspalvelut. Näiden lisäksi kaupunkilaiset tarvitsevat yhtä paljon myös yksityisten palveluntuottajien palveluita kuten kauppoja ja ravintoloita. Kaupungin pitää luoda puitteita palveluntuottajille eli yrityksille toimia. Kivistöstä on kasvanut pikkukaupungin kokoinen vantaalainen kaupunginosa, mutta meillä arki ei suju kaikilta osin. Kauppakeskusta ei ole saatu, ja vuokrattavia parkkipaikkoja ei ole. Sama tilanne on Keimolanmäessä, jossa ei ole edes pientä ruokakauppaa ja matkaa juna-asemalle on enemmän. Alakouluja ja yläkoulukin Kivistössä on, mutta lukiolaisille Vantaalla on paikkoja liian vähän. Kivistöläiset ansaitsevat enemmän. Kivistön...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Katse Kivistön suuralueen tulevaisuuteen

Kivistön suuralue on pinta-alaltaan suurin Vantaan seitsemästä suuralueesta. Kivistö koostuu monesta pienemmästä alueesta, joilla kaikilla on oma identiteettinsä ja erityispiirteensä. Suuraluetta yhdistää luonnonläheisyys, rauhallisuus ja yhteisöllisyys. On aika saada myös Kivistön ääntä Vantaan valtuustoon. Kivistöläisen taiteilijan Outi Antilan teos, Junan tuomat Viime päivinä olen kierrellyt paljonkin Kivistöä ja keskustellut minulle entuudestaan vieraiden ihmisten kanssa. Olen oppinut paljon siitä, mitä ihmiset toivovat Kivistön kehittämiseltä. Kivistöläiset arvostavat luontoa. Erityisesti Kvartsijuonen asemakaava huolettaa monia, sillä sen alle jäävän metsän moni kivistöläinen kokee omalle viihtymiselleen tärkeäksi viheralueeksi. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021. Sen jälkeen kaikilla vantaalaisilla on mahdollisuus jättää siitä virallinen muistutus. Kokemuksesta tiedän, että muistutuksilla on painoarvoa ja niitä kannattaa tehdä jokaisen, jota asia huolettaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää