Siirry pääsisältöön

Kivistön palveluiden kivinen taival kohti valoisaa tulevaisuutta

Muuttaessani Kivistöön 2008 esisopimus Kivistöön tulevista kaupallisista palveluista oli jo tehty. Sen jälkeen suunnitelmia ja riitoja on ollut monenlaisia. Tontin paikkaa on vaihdettu. On kyseenalaistettu saako jokin taho liikaa hyötyä kauppakeskuksesta. Kivistön lentomelu askarrutti Hämeenkylässä valituksen tekemiseen asti. Moni asia on huolestuttanut ja aiheuttanut toimenpiteitä. Suurin huoli lienee kuitenkin, että olemme täällä edelleen vailla monia tärkeitä palveluita.

Kuvituskuva: Pixabay

Kauppakeskuksen toteutuksen vetovastuussa olivat pitkään Skanska ja NCC. Mukaan tulivat myös Kesko ja HOK. Suunnitelma oli suureellinen: piti tulla Jumboa monin verroin isompi kauppakeskus. Kaupunki sitoutui suunnitelmiin ja tehtiin sopimus. Sitten alkoivat vaikeudet. Kaavasta valitettiin, mikä viivästytti hanketta noin vuodella. Oikeus hylkäsi valituksen, mutta sen jälkeen kauppakeskukseen ei löydetty vuokralaisia. Kivistön vetovoima ei riittänyt, kun kilpailtiin samoista toimijoista Triplan ja Redin kanssa. Suunnitelmaa maltillistettiin, ja suunniteltu kauppakeskus kutistui noin puoleen alun perin aiotusta. Loppuun asti yritettiin. Lopullisen kuoliniskun alkuperäiselle hankkeelle toi korona, kun sijoittajat kaikkosivat.

Kaupungille ei tullut suoria kustannuksia hankkeen kaatumisesta. Sen sijaan rakennusliikkeet käyttivät rahaa suunnittelutyöhön. Esisopimuksen rauetessa Vantaan kaupunki palautti puolet 1,3 miljoonan euron etumaksusta rakennusyhtiöille. Vaikka kaupunki säästyikin suorilta kustannuksilta, Kivistön vetovoima kärsi. Kun vetovoimaa ei ole, on hankalampaa saada veronmaksajia kaupunkiin. Asukkaiden tyytymättömyys on myös varsin aiheellista.

Sopimuksen osapuolet eivät voineet olla tyytyväisiä kauppakeskusprojektiin, joka ei valmistunut laisinkaan. Rakennusyhtiöt kärsivät rahallisesti ja kaupunki epäonnistui häpeällisesti ydintehtävässään eli palvelujen toteuttamisessa asukkaille. Molemmat olivat kiinni sopimuksessa, joka ei lopulta hyödyttänyt kumpaakaan. Sitä ei osattu muuttaa tai purkaa, vaikkei se ollut kenellekään edullinen.

Projektinhallinnan kulmakiviä on tarkastuspisteiden asettaminen. Niihin kytketään mittareita, joiden avulla kyetään toteamaan, eteneekö projekti suunnitellusti. Mikäli projekti ei etene aikataulussa, sovitaan sanktioita tai muita toimenpiteitä, joilla asioiden kulkuun voidaan puuttua. Kaupungin tavoitteena oli saada kivistöläisille palveluluita, ja niiden valmistuminen aikataulussa olisi tietenkin pitänyt varmistaa tarkastuspisteiden ja niihin kytkettyjen toimintamallien nojalla.

Kun alkuperäinen kauppakeskushanke kariutui, oltiin taas lähtöpisteessä. Varsinainen kilpailutus olisi vienyt paljon aikaa, eikä kivistöläisillä ollut enää aikaa odottaa. Päädyttiin avoimeen ilmoittautumismenettelyyn, jossa halukkaat saivat esittää omat suunnitelmansa, joista kaupunki sitten valitsi sopivimman ja aloitettiin markkinavuoropuhelu. Kisan voitti Lehto.

Suunnitelma on nyt vaatimaton alkuperäiseen verrattuna. Lehto teetti kivistöläisille kesällä 2020 kyselyn, minkälaisia palveluita toivotaan. On rakennuttajankin edun mukaista, että palveluille löytyy luonnollinen asiakaskunta. Ei tule edes yhden Jumbon kokoista kauppakeskusta, mutta tulee palvelukeskittymä, jossa on kivistöläisten toivomia kauppapalveluita. Lisäksi saadaan kaupungin tuottamia palveluita kuten terveysasema. Kirjasto ja nuorisotila muuttavat myös varsinaisiin tiloihinsa palvelukeskittymään.

Osalle kivistöläisistä on hankaluuksia edelleenkään uskoa, että palvelukeskittymä todellakin on tulossa. Jotakin on kuitenkin opittu. Nyt etenemistä seurataan tarkasti. Rakennuslupahakemuksen jättämiselle ja töiden aloittamiselle on sovittu määräaika tai muuten sopimus raukeaa. Nyt siis on selkeitä tarkistuspisteitä projektin etenemiselle. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen lupasi 17.3. järjestetyssä asukasfoorumissa, että kaupunki ei aiheuta viivästymisiä Kivistön palvelukeskittymän hankkeen etenemiseen byrokratiavaatimuksillaan.

Lehto on julkistanut, että ankkurivuokralaisiksi saadaan Lidl ja S-market. Muita vuokralaisia etsitään aktiivisesti, ja voidaan olettaa, että joitain on jo saatukin, vaikkei julkistuksia ole tehty. Rakennuslupa pitää jättää huhtikuun loppuun mennessä muuten aiesopimus raukeaa. Tarkoituksena on, että kauppakeskus aukeaisi vuoden 2022 joulumyyntiin.

Tahtotila on nyt yhteinen: saada mahdollisimman nopeasti liian pitkään jatkunut hanke maaliin. Kaupunki, rakennuttaja ja asukkaat ovat kaikki sitoutuneita tähän tavoitteeseen. Joukko kivistöläisiä on silti sitä mieltä, että Kivistö on partureiden ja pizzapaikkojen kaupunginosa, ja muuta emme tänne tule saamaan. On totta, että kaupunkilaisilla oli oikeus odottaa, että kaupunki olisi osannut toimia hankkeessa jo ensimmäisellä yrityksellä. Kaupungin olisi pitänyt pystyä solmimaan sopimus, josta olisi ollut mahdollisuus perääntyä hankkeen viivästyessä kohtuuttomasti. Totuus kuitenkin on, että ei osattu, ja sen myöntävät nyt kaikki. Virheistä on kuitenkin opittu ja nyt ei enää ole syytä uskoa, etteikö suunnitelma olisi realistinen ja ettemmekö palvelukeskittymäämme saisi.

Lähteet:
Kivistön palvelukeskittymän suunnitelma 31.8.2020

Helsingin sanomat, Yritys saada kauppakeskus Vantaan Kivistöön on kestänyt 13 vuotta – Nyt valinnasta on tulossa kuuden rakentajan kilpajuoksu, 2.9.2020

Asuntomessut, Kivistön kaupunkikeskuksen suunnitteluvaraus NCC:lle ja Skanskalle. 11.4.2013

Helsingin sanomat, Marja-Vantaan jättikauppakeskus saa uuden tontin, 30.1.2011

Helsingin sanomat, Vantaan Kivistön kauppakeskus rakenteille ensi keväänä, 2.12.2015

Vantaan kaupunki, Asemakaavan määrääminen osittain voimaan / Asemakaava ja asemakaavan muutos 230800 sekä tonttijako, 23 Kivistö / Kivistön kaupunkikeskus 1 / HP, 7.3.2016

Vantaan sanomat, Kauppakeskusvalitus meni vauhdilla nurin – Kivistöön tulossa oma Itis, 29.6.2015 https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1780961

Vantaan sanomat, Kauppakeskusten "ruuhkavuodet" lykkäävät Kivistön jättikeskuksen aloittamista – Redi ja Tripla ehtivät edelle,21.6.2017 https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1617457

Rakennuslehti, Vantaalle ei tule toista Jumboa – Kivistön kauppakeskushanke kaatui lopullisesti, 22.5.2020

Sami Kanerva, Uusi Suomi, Vaikka väkisin, 23.5.2020

Helsingin sanomat, Vantaa virittelee jälleen uutta kauppakeskus­suunnitelmaa, 2.6.2020

Kiinteistöposti, Vantaa etsii Kivistön palvelukeskittymän toteuttajaa, 16.6.2020

Lehto, Lehto Group ja sijoittajaryhmä ratkomaan Vantaan Kivistöä pitkään vaivannutta palvelujen puutetta, 2.10.2020

Vantaan kaupunki, Kaupungin hallituksen kokouksen pöytäkirja, 14.12.2020

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Saisimmeko vihdoin asiointiparkkipaikkoja Kivistöön?

  Kivistö on pitkään ollut surullisenkuuluisa surkeasta paikoitustilanteestaan, josta kärsivät niin asukkaat kuin yrittäjät. Tilannetta puolustavia valtuutettuja ei tällä kaudella valtuustosta juurikaan ole löytynyt. Kaupungin toimintaa ohjaaviin valtuustossa hyväksyttyihin asiakirjoihin on saatu mainintoja asian kuntoon saattamisesta. Kaupunkistrategia toteaa: ” Kaupunki hakee ratkaisua keskustojen pysäköinnin haasteisiin.”  ja palveluverkkosuunnitelma: ” Kivistön keskustassa turvataan riittävä määrä pysäköintipaikkoja, jotta suuralueen asukkaat pääsevät keskustan palveluiden äärelle.” Palveluverkkosuunnitelmaan liitetyt lauseet lähtivät porvariryhmän ehdotuksesta, eikä niiden lisäämistä yksikään ryhmä vastustanut. Vantaan päätöksentekijöiden tahtotila on näin selvä: Kivistön keskustaan tarvitaan parkkipaikkoja. Topaasiaukion taakse on tullut asiointia varten parkkipaikkarivi. Tätä paikoitusaluetta kaikki eivät ole löytäneet, koska sinne ei opasteta Keimolantieltä ollenkaan.   Olen

Valtuustopuheeni koskien ammattikoulusta valmistuneiden työllistymistä

Olemme monilla aloilla keskellä valtaisaa työvoimapulaa. Kun työpaikkoja etsii Oikotie -palvelusta yksinkertaisesti sijainnilla Vantaa, niitä löytyy tuhansia. Monet näistä ovat toisen asteen koulutuksesta valmistuville.   Miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan osa valmistuneista nuorista ovat työttöminä vuosi valmistumisensa jälkeen? Selitys ei ole ainoastaan kohtaanto-ongelma. Tilastot kulkevat aina jälkijunassa, mutta viimeisimpien Vipusesta saatavien tilastoiden mukaan 17,4 % ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli vuoden jälkeen pääsääntöisesti työttöminä. Tämä luku ei Variasta valmistuneiden keskuudessa ollut suinkaan parempi. Se oli hiukan valtakunnallista suurempi.   Yllätys ei ole, että työttömiä oli kaikilla aloilla. Variasta valmistuneiden lähihoitajien keskuudessa onneksi matala: hiukan yli 6 %. Toisaalta esimerkiksi logistiikka-alan perustutkinnon suorittaneiden keskuudessa pääsääntöisesti työttöminä oli yli 30 %. Vantaallahan on tuhansia varastoalan työpaikkoja s